Vastuullisuus on nyt kuumaa. Niin isot kuin pienetkin yritykset kiirehtivät kilvan vakuuttamaan, miten vastuullisia tässä ollaankaan.
Katsokaapa, me olemme pienentäneet jätteitämme 3 prosenttia! Meidän hyvinvointi se vaan paranee. Me sitä ja me tätä. Kiinnostavaa, eikö totta! Ai, ei?
Palataanpa ensin aiheen juurille. Vastuullisuus vaatii kolmea asiaa:
tietoisia valintoja, miten toimitaan ja miten ei toimita
näiden päätösten mukaisia, aktiivisia tekoja
näiden tekojen seurantaa ja muutoksen
Vastuulliseksi ei siis tulla ostamalla Hesarin etusivua ja julistamalla kaikelle kansalle omaa erinomaisuuttaan. Edes hieno vastuuraportti ei tee kenestäkään vastuullista, vaan nimenomaan ne valinnat ja teot. Vastuullisuus on kovaa, jatkuvaa työtä. Mihin sitten raportointia ja vastuullisuudesta viestimistä edes tarvitaan?
Sitä tarvitaan yllättävän moneen: sisäiseen ja ulkoiseen käyttöön.
Raportti välineenä yrityksen kehittämiseen
Raportointia tarvitaan päätösten ja tekojen tueksi, niiden näkyväksi tekemiseksi. Ilman vuosittaista yhteenvetoa, analysointia, visualisointia ja yhteistä tarkastelua tehdyt teot ja aikaansaannokset voivat helposti jäädä näkemättä, harha-askeleet huomaamatta, voitot juhlimatta. Raportointi myös pakottaa, tai ainakin voi ohjata, systemaattisempaan lähestymiseen, kattavampaan ja vertailukelpoisempaan tiedonkeruuseen.
Yhtä tärkeä rooli on ulkoisella viestinnällä. Jos firma ei kerro vastuullisuudestaan ja tekemisistään omassa viestinnässään, oletusarvo näinä päivinä on, ettei se ole tehnyt mitään. Ettei vastuullisuus paljon kiinnostele. Samaan aikaan yhä useampaa asiakasta, mahdollista työntekijää ja rahoittajaa vastuullisuus kiinnostaa paljonkin. Siksi vastuullisuudesta kannattaa raportoida ja viestiä.
Kerro jostain muusta kuin itsestäsi
Suurin ongelma nykyisessä vastuullisuusviestinnässä on se, ettei kerrottu viesti ole kovin kiinnostavaa – ainakaan ulkopuolisille. Kerronta perustuu kehuskeluun ja jaaritteluun omista tekemisistä, olettaen että se olisi erityisen kiinnostava aihe muiden mielestä. Minä sitä, minä tätä. Aivan kuin se rasittava tyyppi seminaarissa, joka käyttää koko puheenvuoronsa firman juhlaslaidien esittelyyn.
Vastuullisuusviestin pihviksi onkin syytä vaihtaa se, miten yrityksen tekemät toimet vaikuttavat muihin. Luontoon, yhteiskuntaan, naapureihin, asiakkaisiin, yhteiseen tulevaisuuteemme. Miten yritys on tehnyt voitavansa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi, jotta maanpäällinen ja vedenalainen elämä voidaan turvata, yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeuksia edistettyä. Miten yrityksen toimet ovat torjuneet ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä. Millaisia tavoitteita näihin liittyen on asetettu tuleville vuosille.
Nämä asiat kiinnostavat. Näissä pointtina ei ole yrityksen oma erinomaisuus tai pullea itsekehuskelu tiedoilla, jotka eivät kiinnosta muita. Vaan sen kuvaaminen, että yritys on ymmärtänyt oman roolinsa tässä maailmankaikkeudessa, kestävän tulevaisuuden rakentajana. Se on oivaltanut, miten se voi auttaa meitä muita.
Kirjoittaja Kaisa Kurittu on vastuullisuusammattilainen ja Ekokompassin hallituksen jäsen
Puhutaanpa hieman naisista. Kuten tunnettua, naisten osuus yhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä on vielä kaukana tasapainoisesta. Suomalaisissa pörssiyhtiöissä naisten osuus on noin 30 % ja Yhdysvalloissa 3 000 suurimman pörssifirman hallituksissa naisia on reilut 20 %. Onko tällä asialla merkitystä sijoittajan näkökulmasta?
On.
Jos globaalisti toimivan yrityksen johdossa istuu viisi valkoihoista suomalaista 50-vuotiasta heteroa diplomi-insinöörimiestä, voi syystäkin pohtia, kuinka selkeä näkemys sillä on yhteiskunnan ja asiakkaiden, vaikkapa nuorten tummaihoisten mimmien muuttuvista tarpeista. Liian kapeasta suppilosta tuleva, sanoisinko yksimunainen hallitus ja johto voi aidosti olla riski yhtiön menestykselle.
Tokihan pelkästään naisten määrä johdossa ei ole koko totuus, vaan yhtä tärkeää on naisten asema yhtiöissä (ja elämässä) ylipäätään. Maksetaanko samasta työstä tasa-arvoista palkkaa, miten äitiys vaikuttaa naisen asemaan ja niin edelleen. Sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttamisen sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien ja mahdollisuuksien vahvistaminen ovat sen verran merkittäviä asioita, että myös sijoittajan kannattaa olla niistä kiinnostunut (sukupuolia on tietysti muitakin, ja tarkoitus on vahvistaa kaikkien yhdenvertaisuutta).
Mimmi-sijoittaminen huomioi laajasti tasa-arvoa
Gender lens investing, vapaasti suomennettuna mimmi-sijoittaminen (tai naisten asemaan keskittyvä sijoittaminen) on nostamassa päätään, etenkin Yhdysvalloissa. Mimmi-sijoittaminen tarkoittaa sijoitustyyliä, jossa tietoisesti sijoitetaan yhtiöihin, jotka tekevät toimia yhdenvertaisuuden parantamiseksi työpaikoilla ja nostavat naisia johtotehtäviin.
Equileap-niminen tutkimustalo on arvioinut yli kahden miljardin dollarin arvoisia pörssiyhtiötä niiden naisten johtopaikkojen lisäksi muun muassa palkkatasa-arvon, vanhempainlomien sekä syrjimättömien rekrytointikäytäntöjen ja seksuaalisen häirinnän ehkäisyn perusteella.
Equileapin Gender Equality Global Report and Rankingin mukaan etenkin Australia, Ranska ja Pohjoismaat erottuvat edukseen tällaisessa vertailussa. Viimeisimmässä, vuoden 2021 rankingissa kärkeä pitävät norjalainen DNB-pankki, australialainen kiinteistöyhtiö Mirvac, brittiläinen viestintäfirma WPP sekä ranskalainen L’Oréal. Pikantti yksityiskohta on ranking-kuutonen – Baileysista ja Smirnoffista tutumpi – Diageo, joka pärjää erinomaisesti myös muissa vastuullisuusarvioinneissa. Yhtiö tulee usein automaattisesti pullautettua ulos vastuullisista rahastoista sen ydinbisneksen, eli alkoholin takia.
Johtopaikkojen ja työhyvinvoinnin lisäksi gender lens -sijoittamisen tavoitteena on naisten aseman parantaminen myös yhtiöiden toimitusketjuissa. Naisten hyvinvoinnin ja oikeuksien kunnioittaminen – sekä kaikenlaiselta pahuudelta suojaaminen – on tämän teemasijoittamisen kantava ajatus.
Mimmi-sijoittamisessa relevanttia on myös se, miten yhtiöiden tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa otetaan huomioon eri sukupuolten tarpeet ja toiveet. Ilmeisen paljon tuotteita suunnitellaan edelleen standardikokoisen ja -laatuisen miehen tarpeisiin, vaikka tavoiteltu käyttäjäkunta olisi paljon tätä monimuotoisempi.
Eri sukupuolen huomioiminen tuotesuunnittelussa voikin parantaa yrityksen menestystä ihan simppelisti siksi, että ostajasta on mukavaa, että hänet on huomioitu tuotteen käyttäjänä – ja esimerkiksi puhelinta pystyy käyttämään myös pienemmässä kädessä. Tällaiset tuotteet voivat siis käydä kaupaksi ihan kivasti.
Kuuntele Pörssipäivän jaksosta, jossa Kaisa Kurittu pohtii puhelimien ja näppylähanskojen suunnittelua naisen näkökulmasta.
Osa tuotteista ja palveluistahan on sellaisia, että niiden käyttäjät ovat vain naisia. Miehillä harvemmin tulee tarvetta kuukautissuojille tai vaihdevuosien oireita lievittäville keinoille. Tällaisille tuotteille on kasvavaa kysyntää, ja onneksi myös tarjontaa. On jopa noussut femtechiksikutsuttu genre, joka tarkoittaa nimenomaan naisten tarpeisiin tuotteita ja palveluita kehittäviä firmoja.
For the past months I've reviewed a growing number of femtech companies.
Mimmi-sijoittamiseen liittyy vielä yksi kulma. Se sijoittaminen. Naisista on mukavaa, että heidät huomioidaan asiakkaan roolin lisäksi myös sijoittajina ja rahoittajina. Isonkin investointipäätöksen voi tehdä joku muu kuin mies – kuten:
Voisi kuvitella, ettei kumpikaan heistä jaksa hirveästi kuunnella mitään sovinistista paskaa kohdeyhtiöiden edustajien suunnalta. Näin naisten yhdenvertainen kohtelu voi vaikuttaa myös yhtiöiden rahoituksen saantiin.
Mitä väliä tällä on?
Vaikka et olisikaan naisasiainliikkeestä, mimmien huomioinnissa on myös sijoittajalle relevantti kulma. Selvitysten mukaan sukupuolten monimuotoisuus yrityksen johdossa voi lisätä oman pääoman tuottoa ja yrityksen tekemiä voittoja pienemmällä riskillä kuin moni muu hanke. Lisäksi naisten osallistuminen tuotekehitykseen ja innovaatioihin on näyttänyt parantavan tuottoja verrattuna miesten keskenään kehittelemiin keksintöihin.
Siksi yhtiöiden suhtautuminen henkilöstönsä, johtonsa ja asiakkaidensa monimuotoisuuteen on paitsi sijoittajalle henkilökohtainen arvokysymys, myös relevantti asia yhtiön tulevan menestyksen kannalta.
Haluatko sijoittaa yhtiöön, jossa johdon monimuotoisuuden puute rajoittaa toiminnan kannattavuutta?
Kuten edellisessä blogitekstissä todettiin, vastuullisessa sijoittamisessa on useita erilaisia keinoja sekä niiden yhdistelmiä. Vastuullisen salkun voi rakentaa vaikkapa karsimalla vastuuttomimpia pois tai poimimalla sinne kaikkein vastuullisimpia.
Näiden lisäksi kolmas, ehkä kiehtovin tyyli on vastuullinen teemasijoittaminen, jossa keskitytään, nimensä mukaisesti, valitsemaan sijoituskohteita jostakin valitusta kestävän kehityksen teemasta.
Teemasijoittamisessa voi käyttää ohjenuoranaan lentävää lausetta ”sijoita yhtiöihin, jotka ovat mielummin osa ratkaisua, kuin osa ongelmaa”. Tokikaan kaikki yritykset eivät selkeästi ole vain jompaa kumpaa vaan molempia. Teemasijoittamisessa firmojen mahdollisia heikkouksia voidaankin jopa katsella hieman läpi sormien, kunhan saavutetut positiiviset vaikutukset ovat riittävän suuria.
Ensimmäisenä teemana mieleen tulee helposti ilmastonmuutoksen torjunta ja energiatehokkuus, joihin keskittyviä teemarahastoja löytyykin lähes kaikkien suomalaisten pankkien valikoimista sekä indeksirahastoista.
Teemoja on kuitenkin useita muitakin, kuten vaikkapa:
metsäkadon ehkäisy ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen
merten kestävä käyttö
materiaalien tehokas käyttö ja kiertotalous
kestävä liikkuminen ja infrastruktuuri
kestävä ruuan tuotanto
tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sekä
terveys ja hyvinvointi.
Katsotaanpa näitä tarkemmin.
Ilmastonmuutoksen torjunta
Ilmastoteemaan sijoittaminen on suosittua ja pelkästään Euroopasta löytyy jo yli 400 erilaista ilmastorahastoa. Niissä on kuitenkin isoja eroja, jotka on hyvä ymmärtää. Morningstarin selvityksen mukaan ilmastorahastot voidaan karkeasti jakaa kahden tyyppisiin: siirtymä– ja vähähiilisiin rahastoihin.
Siirtymärahastot keskittyvät puhtaaseen energiaan ja teknologiaan, vihreisiin velkakirjoihin (eli ns. vihreisiin bondeihin) ja ilmastoratkaisuihin. Tällaisissa rahastoissa on yhtiöitä, joiden liiketoiminnan ytimessä on vähähiiliseen talouteen siirtyminen. Eli ne tuottavat tuotteita tai palveluita, jotka hyötyvät ja joille on kysyntää tässä isossa yhteiskunnallisessa muutoksessa.
Vähähiiliset rahastot sijoittavat pääosin sellaisiin yhtiöihin, joiden päästöt ovat jo nyt matalampia. Tällaisissa rahastoissa on esimerkiksi lääke- ja IT-firmoja. Ne eivät siis koostu yhtiöistä, joiden liiketoiminnan ytimessä ovat vähähiilisten tuotteiden ja palveluiden kehittäminen, vaan näistä rahastoista rajataan pois suurimmat nykyiset päästöjen tupruttelijat.
Osakepoimijalle tarjolla on tuuliturbiineja ja tuulivoimapuistoja, aurinkoenergiaan liittyvää tekniikkaa tai kokonaisia aurinkovoimapuistoja. On vetyä, on polttokennoja, on uusiutuvia polttoaineita, ja on energian tehokasta käyttöä ja siihen liittyvää softaa ja osaamista.
Kiinnostavaa, eikö!
Luonnon monimuotoisuuden suojelu ja metsäkadon ehkäisy
Jos ilmastonmuutos on merkittävin uhka maapallon tulevaisuudelle, ovat luonnon monimuotoisuuden ja metsien häviäminen heti seuraavana jonossa. Suoraan metsistä, maasta ja vesistä ammentavat muun muassa metsäteollisuus, maatalous ja kalastus sekä rakennusteollisuus.
Etenkin palmuöljyn, soijan, naudanlihan ja -nahan, sekä sellun tuotanto ovat metsien katoamisen tärkeimpiä syitä. Näiden toimialojen sekä kriittisimpien alkuperämaiden kuten Brasilian, Indonesian ja Malesian tunnistaminen on ensimmäinen askel sijoittajalle, joka halua vähentää metsien – etenkin sademetsien – häviämisen riskejä salkussaan.
Vastuulliselle sijoittajalle tämä teema voi ollakin yksi kinkkisimmistä. Voiko ylipäätään sijoittaa yhtiöön, jonka liiketoiminta vaatii metsien hakkaamista, laidunten raivaamista, kaivannaisten kaivamista, vesivarantojen hyödyntämistä. Toisaalta, suoraan luonnon monimuotoisuutta parantavia pörssiyhtiöitä ei liene edes olemassa. Valittavana on enemminkin niitä, jotka heikentävät monimuotoisuutta tai aiheuttavat metsäkatoa mahdollisimman vähän.
Analyysitalo Vigeo Eiris on rankannut pörssiyhtiötä niiden luonnon monimuotoisuuden suojeluun sitoutumisen perusteella. Selvityksessä mainitaan myös erikseen pahimmat, joihin kuuluivat muun muassa öljy-yhtiöt BP, ENI ja Shell, öljynporaukseen palveluita toimittavat Halliburton ja Transocean, kullankaivaja Kinross Gold sekä kaivosjätit BHP Billiton ja Vale. Kaksi viimeistä ovat vastuussa Brasilian suurimmasta ympäristökatastrofista, jossa kaivosten jätealtaiden patojen murtuessa valtava määrä myrkyllistä kaivosjätettä valui luontoon.
Kestävä liikkuminen ja infra
Arjen kestävää liikkumista ja elämää edistävät muun muassa toimiva julkinen liikenne, sähköiset kulkupelit, tehokas tavaroiden logistiikka sekä kestävä rakentaminen.
Pörsseistä löytyy runsaasti yhtiöitä, joiden tuotteet ja palvelut tukevat tämän teeman tavoitteita. On junaliikennettä, on sähkö- ja hybridiautoja, on fillareita. Ja on kestävää infrarakentamista, kuten tuuli- ja aurinkovoimaloita.
Kestävä infrastruktuuri tarkoittaa teiden ja rakennusten lisäksi energia- ja vesirakenteiden kehittämistä siten, että niistä aiheutuvat yhteiskunnalliset ja ympäristövaikutukset pyritään saamaan plussan puolelle koko elinkaaren matkalta.
Tällä sektorilla taikasana on nimenomaan elinkaari. Kestävää infraa ei rakenneta pikavoittojen toivossa, vaan puhutaan ihan oikeasta pitkästä tähtäimestä. Infrastruktuuria kannattaa rakentaa ja huoltaa niin, ettei hommat leviä käsiin parissa vuodessa. Esimerkiksi aurinko- ja tuulivoimapuistoja sekä sähkönsiirtolinjoja eri puolilla maailmaa operoiva brittiläinen Atlantica Sustainable Infrastructure ilmoittaa sopimustensa olevan keskimäärin 17 vuoden pituisia. Tämä taas johtaa suht hyvin ennustettavaan kassavirtaan.
Kaikkea muuta
Vastuullista sijoittajaa voivat kiinnostaa ympäristöteemojen lisäksi myös sosiaaliseen vastuun kulmat, kuten terveydenhuoltoon, koulutukseen tai yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon keskittyvät (tai niitä edistävät) sijoitukset.
Erityisen kiinnostavaa on ns. gender lens investing, eli sukupuoleen (ja tarkemmin ottaen muihin kuin miehiin) keskittyvä sijoittaminen. Vapaasti tämän voisi suomentaa mimmisijoittamiseksi, ja siihen paneudutaan tarkemmin seuraavassa blogitekstissä.
PS. Jos teemasijoittaminen alkoi kiinnostaa, tsekkaa Nordnetin sivuilta listaus erilaisista megatrendi-ETF:stä, joihin sijoittamalle pääsee varsin vaivattomasti kiinni erilaisiin teemoihin.
Mutta miten se käytännössä tapahtuu? Millainen sijoituskohde ylipäätään on vastuullinen? Näihin kysymyksiin törmää lähes jokainen, joka asiaa pohtii – ja karu totuus on, että yhtä ja oikeaa vastausta, tai absoluuttisen vastuullista firmaa tai rahastoa ei edes ole olemassa.
Mutta silti, usko tai älä, vastuullisesti voi sijoittaa. Keinoja on useita, sekä tietysti niiden yhdistelmiä. Katsotaanpa seuraavaksi, miten homma voi hoitua.
1. Sulje ensin pois ne, joihin et halua sijoittaa
Vastuullinen sijoittaminen lienee helpointa aloittaa poissulkemisella. Eli linjaamalla, millaisia yhtiöitä et halua omistaa. Yleisimmin poissuljettavien listalle päätyvät tupakka, aseet, öljy ja kivihiili sekä luonnon tärvelemisessä tai ihmisoikeuksien polkemisessa meritoituneet yhtiöt. Toki voit miettiä asiaa myös omien arvojesi kautta, haluatko esimerkiksi omistaa liha-, pikamuoti- tai vaikkapa autoyhtiötä.
Poissulkeminen ei varsinaisesti ole sijoittamista (sillä vielä ei ole sijoitettu mihinkään), mutta se on yllättävän voimaannuttava vaihe. Tietoinen valinta, että tuohon firmaan tai rahastoon en ainakaan sijoita, antaa tunteen tilanteen ja omien varojen hallinnasta – en ole työntämässä rahojani kaikkein vastuuttomimpiin vaihtoehtoihin.
Toinen varsin validi syy poissulkemiseen voivat olla turhan suuret riskit, joita ei halua salkkuunsa. Epäeettiset touhut tai liiallinen riippuvuus hiilestä voivat realisoitua todella kalliina laskuna, joka vaikuttaa yhtiön tulokseen tai jopa sen toimintakykyyn tulevaisuudessa.
2. Kuori kerma
Seuraava askel on pohtia, mihin oikeastaan haluat sijoittaa. Jos makuusi sopii vain kermojen kerma, on sijoitustyylisi ns. best in class, jossa salkkuun poimitaan kaikkein vastuullisimpia firmoja.
Myös rahastoista voi löytää kaikkein vastuullisimpiin yhtiöihin keskittyviä. Esimerkiksi kirjainyhdistelmällä SRI (socially responsible investing) varustettuihin ETF-rahastoihin (kuten MSCI Europe SRI) valintakriteerinä ovat korkeimmat vastuullisuusarvosanat toimialoittain. Mukaan eivät pääse yhtiöt, joiden bisnestä on aseet, aikuisviihde, alkoholi, tupakka, uhkapelit, geenimuuntelu, ydinvoima tai hiilivoima (olivat ne muuten miten vastuullisia tahansa).
3. Sijoita vastuulliseen teemaan
Jos best in class -sijoittamisessa etsittiin parhaiten suoriutuvia firmoja eri toimialoilta, niin teemasijoittamisessa keskitytään, nimensä mukaisesti, johonkin valittuun kestävän kehityksen teemaan.
Vastuullinen sijoittaminen on toki jo itsessään tietynlainen teema, mutta sen sisältä löytyy vielä tarkemmin rajattuja aiheita, ensimmäisinä yleensä mainitaan ilmastonmuutoksen torjunta, energiatehokkuus sekä veden kestävä käyttö. Näihin keskittyviä teemarahastoja löytyy lähes kaikkien suomalaisten pankkien valikoimista sekä indeksirahastoista.
Teemoja on kuitenkin muitakin. YK on julkaissut 17 kestävän kehityksen tavoitetta (Sustainable Development Goals, SDG), jotka pitäisi globaalisti laittaa kuntoon. SDG:t konkretisoivat kaikkein tärkeimmät kestävän kehityksen teemat – kuten terveellinen elämä ja tasa-arvo, kestävä teollisuus, vastuullinen kuluttaminen sekä vedenalaisen ja maanpäällisen elämän suojelu – joiden tavoittelusta ja toteutumisesta jokainen valtio, yritys ja yksilökin on vastuussa.
Sijoittajalle SDG:t toimivat hyödyllisinä raameina, jotka auttavat tunnistamaan globaalisti tärkeitä asioita, joita vastuullisten sijoituskohteiden pitäisi edistää. SDG:t kannattaa pitää mielessä etenkin, jos harkitsee listaamattomiin, eli ei-pörssiyhtiöihin sijoittamista. Start upeilla ja siitä vähän isommillakin firmoilla tulisi olla jokin selkeä tulokulma, jolla ne parantavat maailmaa. Jos siis ne haluavat vastuullisen sijoittajan lotkauttavan korvaansa niihin päin.
+1 Tutki itse
Vastuullinen sijoittaminen on ennen kaikkea kiinnostava tutkimusmatka. Kiinnostavia sijoituskohteita voi löytää niin uutisista, kavereilta, omien harrastusten tai kiinnostuksen kohteiden kautta tai vaikkapa pankkien vastuullisten rahastojen esitteitä tutkailemalla.
Tärkein yhtiöiden vastuullisuuden arviointikriteeri on se, ymmärrätkö niiden bisneslogiikan – onko se kestävällä pohjalla. Tupakka- ja asbestiyhtiöillä lopunajan merkit jo häämöttävät, kivihiilen polttajilla myös. Kestävää ja vähäpäästöistä tuotantoa tai palvelua kehittävillä tulevaisuus näyttää valoisammalta.
Hyödynnä ihmeessä myös ilmaiseksi tarjolla olevia ESG-reittauksia. Niistä näet, millaisen arvion ammattilaiset ovat Teslan, Facebookin tai vaikkapa Koneen vastuullisuudelle ja niihin liittyville riskeille antaneet:
Jos yhtiö saa kaikista kolmesta melko kelvollisen tuloksen, sen voi olettaa olevan.. no, melko kelvollinen. Jos taas yhtiön saamat arvosanat poikkeavat suuresti toisistaan, on selvää, että jossakin vastuullisuuden osa-alueella on vielä parannettavaa.
Viimeinen ja kenties tärkein harkinta ennen sijoituspäätöstä onkin, onko kyseinen yhtiö tai rahasto sopiva juuri sinun salkkuusi. Onko se mielestäsi vastuullinen, onko se omien arvojesi ja tavoitteidesi mukainen? Jos on, ei kun ostohousut jalkaan!
Lisää vastuullisesta sijoittamisesta Kaisan uudessa kirjassa Sijoita rahasi vastuullisesti, josta saat -20 % koodilla: KAISA.
Talvien ystävien tavoitteena on vähähiilinen sekä runsasluminen tulevaisuus. Kenties hieman yllättäen, talvien pelastaminen ja ilmastonmuutoksen torjunta kiinnostavat nykyisin myös sijoittajia. Syykin on selvä: parempi riskien hallinta sekä hyvät tuotto-odotukset.
Osakepoimijalle tarjolla on tuuliturbiineja ja tuulivoimapuistoja, aurinkoenergiaan liittyvää tekniikkaa tai kokonaisia aurinkovoimapuistoja. On vetyä, on polttokennoja, on uusiutuvia polttoaineita, energian tehokasta käyttöä ja kestävää ruuan tuotantoa.
Kiinnostavaa, eikö!
Ilmastorahastoissa on eroja
Ilmastoteemaan sijoittaminen on suosittua ja pelkästään Euroopasta löytyy jo yli 400 erilaista ilmastorahastoa. Niissä on kuitenkin isoja eroja, jotka on hyvä ymmärtää. Morningstarin selvityksen mukaan ilmastorahastot voidaan karkeasti jakaa kahden tyyppisiin: siirtymä- ja vähähiilisiin rahastoihin.
Siirtymärahastot keskittyvät puhtaaseen energiaan ja teknologiaan, vihreisiin velkakirjoihin (eli ns. vihreisiin bondeihin) ja ilmastoratkaisuihin. Tällaisissa rahastoissa on yhtiöitä, joiden liiketoiminnan ytimessä on vähähiiliseen talouteen siirtyminen. Eli ne tuottavat tuotteita tai palveluita, jotka hyötyvät ja joille on kysyntää tässä isossa yhteiskunnallisessa muutoksessa.
Vähähiiliset rahastotsijoittavat pääosin sellaisiin yhtiöihin, joiden päästöt ovat jo nyt matalampia. Tällaisissa rahastoissa on esimerkiksi lääke- ja IT-firmoja. Ne eivät siis koostu yhtiöistä, joiden liiketoiminnan ytimessä ovat vähähiilisten tuotteiden ja palveluiden kehittäminen, vaan näistä rahastoista rajataan pois suurimmat nykyiset päästöjen tupruttelijat.
Ilmastotavoitteet näkyviin
Talvien pelastamisen puolesta sijoittavalle erityisen kiinnostavaa tietoa ovat yhtiöiden ilmastotavoitteet. Mikäli omat analyysitaidot arveluttavat, kannattaa hyödyntää ammattilaisten arviointeja.
Esimerkiksi CPD (entiseltä nimeltään Carbon Disclosure Project) arvioi vuosittain yritysten tavoitteita ja aikaansaannoksia ilmastoriskien torjumisessa ja vähähiilisten tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä.
CDP:n arvioinnissa yhtiöiden tulee kuvata niin päästöjen määrää, ilmastoasioiden johtamista, ilmastoriskienhallintaa, päästövähennysten roolia tuotekehityksessä kuin erilaisia prosesseja ja yhteistyökuvioita ilmastonäkökulmasta. CDP ei siis ole listaus vähäpäästöisimmistä yhtiöistä, vaan nimenomaan niistä, joilla ilmastoasiat ovat parhaiten hanskassa.
Vuoden 2020 kyselyyn vastasi lähes 10 000 firmaa, joista kolmisensataa pääsi parhaiksi arvioitujen A-listalle. Yhtiöiden saamat arvosanat voi tarkistaa CDP:n sivuilla olevalla hakukoneella.
Tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet
Yhtiöiden ilmastotavoitteiden uskottavuutta mittaa kenties kaikkein tarkimmin Science-Based Targets Initiative.
SBTi:n ideana on, että siihen sitoutuvat yritykset selvittävät omat ja arvoketjunsa päästöt täsmällisesti ja asettavat päästövähennyksille kunnianhimoisen ja tieteeseen perustuvan tavoitteen. Yritysten päästötavoitteita pidetään (vallitsevaan ilmasto)tieteeseen perustuvina, jos niiden toteuttaminen edesauttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamista.
SBTi syynää ja seuraa sitoutuneiden yritysten tavoitteita varsin tarkkaan, ja tiukimman seulan läpi menneiden tavoitteet ovat virallisesti SBTi:n hyväksymiä. Voisi jopa hieman ihmetellä, miksi kukaan haluaa näin hankalaan rakoon itsensä vapaaehtoisesti työntää? Hienointa on, että yllättävän moni haluaa. Reilusti yli tuhat yritystä on jo mukana, Suomestakin kymmenittäin. Nämä kaikki firmat löytyvät SBTi:n julkaisemalta listalta.
Ymmärrä, minne rahavirrat menevät
Jos ilmastosijoittaminen kiinnostaa, on kuitenkin hyvä ymmärtää, mitä on tekemässä.
Pörssistä osakkeiden ostaminen tai rahastosijoittaminen (oli rahasto tai yhtiö miten vähähiilinen tahansa) eivät ole varsinaisia keinoja rahoittaa tai tukea ilmastonmuutoksen torjuntaa. Kun ostat pörssistä jonkun yhtiön osakkeita, niitä ei sinulle myy tämä yhtiö vaan toinen sijoittaja. Rahat eivät siis mene yhtiön tilille eivätkä rahoita sen tekemiä investointeja. Sama pätee rahastoihin.
Mutta se, mihin sijoittaminen vaikuttaa isossa kuvassa on yhtiöiden markkina-arvo sekä rahavirtojen suunta. Eli millaiset yhtiöt pysyvät pystyssä, mitkä saavat rahoitusta – ja millaisen toiminnan tuloksesta voidaan jakaa omistajille osinkoa. Talvien pelastaminen edellyttää, että rahavirrat kohdistuvat yhtiöihin, jotka vähentävät päästöjä ja ovat edistämässä vähähiiliseen talouteen siirtymistä.
Voisi siis luulla, ettei pienemmillä sijoituksilla ole merkitystä tai sananvaltaa. Kotitalouksien sijoituksista kertyy kuitenkin Suomessakin kymmenien miljardien eurojen potti, ja sillä on jo merkitystä. Lisäksi osakkeen omistajalla on oikeus tehdä ehdotuksia ja äänestää yhtiökokouksissa (katso esimerkiksi, miten WWF vaikutti Fortumiin yhdellä osakkeella).
Mikäli haluat, että sijoittamasi rahat käytetään suoraan ilmastonmuutoksen pysäyttävään toimintaan, parhaita – tai jopa ainoita – tapoja kohdentaa sijoituksiaan näin tarkasti ovat vihreät bondit sekä yhtiöiden osakeannit ja joukkorahoitukset, joissa pääomaa haetaan nimenomaan ilmaston kannalta kestävien ratkaisujen kehittämiseen.
Ilmastonmuutosta torjuvat firmat ovat pitkällä tähtäimellä kestävämpiä sijoituskohteita. Lisäksi ilmaston kannalta hereillä oleminen on erinomainen riskienhallintakeino, kun yhtiö ei kompuroi tiukentuvan ilmastolainsäädännön tai päästöoikeuksien kanssa. Sijoittajalle itselleen hyöty tulee myös hyvän omantunnon kautta, kun mahdolliset tuotot eivät ole taottu lumisia talvia riskeeraten.
Sijoitus ilmaston kannalta kestävästi toimiviin yhtiöihin voi siis samalla olla sijoitus talvien puolesta.
Kirjoittaja Kaisa Kurittu on yrittäjä ja vastuullisuusasiantuntija Ratkaisutoimisto Vinhassa. Kaisa asuu Pyhällä ja viettää talvet mieluiten sukset jalassa laduilla ja tunturiretkillä.
Kaisa haluaa lisätä osaamista vastuullisesta sijoittamisesta, jotta myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus nauttia lumisista talvista. Lue lisää vastuullisesta sijoittamisesta Kaisan uudesta kirjasta Sijoita rahasi vastuullisesti.
Kuten tunnettua, sijoittajia kiinnostavat hyvin johdetut yhtiöt, jotka menestyvät nyt – ja mielellään myös tulevaisuudessa. Vastuullista sijoittajaa kiinnostavat hyvin johdetut, menestyvät yhtiöt, jotka tekevät konkreettisia toimia kestävän kehityksen eteen nyt ja tulevaisuudessa.
Yritysten johdon osaaminen sekä aito tahto kehittää toimintaa jatkuvasti vastuullisemmaksi ja kestävämmäksi (niin ympäristöasioiden, kuin ihmisiin ja yhteiskuntiin liittyvien vaikutusten osalta) onkin aivan kriittinen tekijä, jos se haluaa houkutella vastuullisuudesta kiinnostuneita sijoittajia osakkeenomistajakseen. Ja sellaisten sijoittajien – niin yksityissijoittajien kuin pääoma- ja instituutiosijoittajien – määrä kasvaa jatkuvasti, joten tämän ryhmän odotuksiin vastaaminen ei ole aivan huono idea.
Vastuullinen sijoittaja etsii hyvää johtamista
Vastuullisessa sijoittamisessa käytetyn termin ESG (environmental, social & governance) viimeinen kirjain on se kaikkein merkittävin, sillä nimenomaan hallituksessa ja johdossa tehdään päätökset ja linjaukset, miten yhtiössä toimitaan, mitä tavoitellaan ja millaisilla keinoilla tavoitteet aiotaan saavuttaa.
Käytännön tasolla vastuullinen toiminta muodostuu useista palasista, mutta ne kaikki vaativat taustalleen nimenomaan hyvää johtamista. Hyvä johtaminen taas vaatii osaamista ja monimuotoisia näkemyksiä, selkeän johtamisrakenteen ja eettiset linjaukset esimerkiksi korruption ja suhmuroinnin torjuntaan sekä haluttuun suuntaan kannustavia palkitsemiskäytäntöjä.
Yhtiössä haluttu ja hyväksytty tapa toimia täytyy olla kirkas, jotta jokainen työntekijä voi olla varma siitä, miten hänen halutaan toimivan. Riippumatta toimintaohjeiden laadusta tai määrästä, yhtiössä vallitseva toimintakulttuuri ohjaa ihmisten arkea voimakkaammin kuin yksikään kirjallinen ohjesääntö. Siksi johdon, eli sinun, näyttämällä suunnalla ja esimerkillä on todella väliä.
Eettinen toimintakulttuuri kaiken taustalla
Aivan kaiken toiminnan ja johtamisen taustalla pitäisi olla terveet ja päivänvaloa kestävät toimintatavat. Ne taas perustuvat linjauksiin sekä vallitsevaan kulttuuriin siitä, millainen toiminta on ylipäätään sallittua ja millainen ei.
On hyvä tiedostaa, että sekä konteksti että paikallinen kulttuuri vaikuttavat siihen, mitä ylipäätään pidetään hyväksyttynä tapana toimia. Jos Suomessa sukulaisten suosimista bisneksissä pidetään mauttomana ja korruptiota hipovana, toisessa kulttuurissa se voi olla sallittua ja jopa ihailtavaa viisautta. Toisaalta se, mitä Suomessa pidetään tavanomaisena lahjana, voidaan niinkin lähellä kuin Tanskassa ja Ruotsissa kokea lahjuksena*.
Juuri siksi johdon tulee osoittaa kirkas yhteinen linjaus ja toimintatapa, miten missä tahansa tilanteessa toimitaan. Esimerkiksi korruptiosta voi aina kieltäytyä, ja se on paljon helpompaa jos esihenkilö kannustaa siihen ja tukee päätöksiä hankalassakin paikassa.
Vastuulliseen käytökseen rohkaisevan johtamisen ja työkulttuurin rinnalla teknisenä ratkaisuna toimii eettinen ilmoituskanava (whistle-blowing channel), jollainen kaikilla isommilla yrityksillä EU:n alueella tulee olla käytössä vuodesta 2021. Onhan teilläkin, ja kannustatko esihenkilönä sen käyttöön?
Sijoittaja katsoo eteenpäin
Sijoittajalle yksi tärkeimmistä keinoista erottaa vastuullisuuden tosissaan ottavia firmoja viherpesijöistä ovat julkisesti kerrotut tavoitteet. Hyvänä raamina toimivat YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitetta. Siinä ovat ne kaikkein merkityksellisimmät ja kriittisimmät asiat, jotka tällä planeetalla pitäisi laittaa kuntoon.
YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa takarajaksi on asetettu vuosi 2030 (johon mennessä maailma siis pitäisi laittaa tolalleen). Siksi moni yhtiö onkin asettanut isoille tavoitteilleen päämääräksi juuri tuon vuoden. Niin Microsoftin, Applen kuin Koneenkin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030 ja Dellin tavoitteena on, että 2030 mennessä puolet sen työntekijöistä ja 40 % johtajista on naisia (vuonna 2020 työntekijöistä naisia oli 31 % ja johtajista 24 %).
Tällaisten tavoitteiden saavuttaminen vaatii selkeää ja hyvää johtamista, vahingossa niihin ei ajelehdita. Kaiken lisäksi hyvin johdetut ja vastuullisesti toimivat yhtiöt saavat nykyään rahaa helpommin ja halvemmalla. Useat yhtiöt ovat viime vuosina kertoneet sopineensa isoja rahoitussopimuksia, joiden ehdot on sidottu vastuullisuustavoitteisiin. Esimerkiksi Keskon saaman 300 miljoonan euron rahoituksen marginaali riippuu siitä, miten yhtiö saavuttaa hiilijalanjäljelle, ruokahävikille ja riskimaiden auditoinneille asetetut tavoitteet. Mitä luulet, onko Keskolla mietitty valmiiksi, miten nämä tavoitteet aiotaan saavuttaa?
Nimenomaan hyvän johtamisen avulla yritykset lopulta toimivat halutulla tavalla ja asetetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa ja yhtiön menestyä. Tällaisia yhtiöitä vastuulliset sijoittajat hamuavat salkkuunsa.
Juuri nyt onkin hyvä hetki pohtia, oletko johtajana tai esihenkilönä edistämässä päivittäin toimintaa, joka houkuttaa sijoittajia – vai karkottaa heitä?
Mitä on vastuullisuus? Tietokirjan vastaus on se iänikuinen: pitäisi kantaa sosiaalista, taloudellista ja ympäristövastuuta. Selvä se. Mutta mitä se oikeasti tarkoittaa?
Vastuullisuudelle ei ole yhtä määritelmää, eikä yhtiöitä voida laittaa yksiselitteiseen jonoon vastuullisimmasta heikoimpaan suoriutujaan. Silti, vastuullisesti toimivat voidaan melko helposti erottaa vastuun välttelijöistä. Lyhyesti sanottuna tunnistuskeinoja on kolme:
Vastuullinen yritys ymmärtää, miten ja mihin sen toiminta vaikuttaa
Vastuullinen yritys pyrkii parempaan ja tekee reippaita tekoja sinne päästäkseen
Vastuullisella yrityksellä on esittää faktoja.
Vastuullisuus on tiedostamista
Vastuullisuus voitaisiinkin määritellä vastuun kantamiseksi toiminnan aiheuttamista vaikutuksista. Tässä tärkeimpiä sanoja ovat vastuun kantaminen ja vaikutukset. Jokaisen yrityksen toiminnasta aiheutuu vaikutuksia ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan. Osa vaikutuksista on haitallisia, epätoivottuja ja niitä yrityksen tulee pyrkiä kaikin keinoin ehkäisemään ja vähentämään. Toiset vaikutukset taas ovat positiivisia, hyödyllisiä ja toivottuja. Niitä taas vastuullinen toimija pyrkii lisäämään ja laajentamaan.
Ensimmäinen tehtävä onkin tunnistaa ja tiedostaa, millaisia vaikutuksia yrityksen toiminnasta aiheutuu. Likaantuvatko vedet, paheneeko ilmastokatastrofi tai loukkaavatko ihmiset itsensä? Vai muuttuuko maailma puhtaammaksi, turvallisemmaksi tai vähemmän ahdistavaksi paikaksi elää?
Vaikutuksia, sekä positiivisia että negatiivisia, voi aiheutua kaikissa yrityksen arvoketjun tai arvoverkoston vaiheissa. Siellä, mistä tarvittuja raaka-aineita, materiaaleja tai osaamista hankitaan. Omassa toiminnassa, omilla tehtailla tai konttoreilla. Sekä siellä, missä tuotetta tai palvelua käytetään.
Mitkä näistä vaikutuksista ovat merkittävimpiä? Juuri niihin tulee keskittyä. Lisätä toivottuja ja hyödyllisiä vaikutuksia. Sekä kantaa vastuu haittavaikutuksista sekä niiden ennalta ehkäisystä suoraselkäisesti ja selittelemättä.
Vastuullisuus ei tapahdu itsestään
Vastuullisuus on valintoja. Se tarkoittaa valintoja siitä, miten firma toimii ja kenen kanssa se toimii. Ja toisaalta, miten ja kenen kanssa se ei toimi.
Suurin osa yhtiöistä pystyy myös itse tekemään näitä valintoja. Yritykset voivat siis valita, millaisia tuotteita ja palveluita ne tuottavat, kenelle ja millaiseen käyttöön niitä myydään sekä mistä ja keneltä tarvittavia materiaaleja ja palveluita hankitaan.
Vastuullisuus on tekoja. Se vaatii jatkuvaa parantamista, kehittymistä sekä yhteistyötä. Yksin omassa kammiossaan ei kukaan pysty ratkomaan läpi arvoketjun tai yhteiskunnan ulottuvia kysymyksiä.
Vastuullisuus vaatii myös selkeää suuntaa. Pelkkä sattumanvarainen ajelehtiminen saattaa toki puolivahingossa viedä oikeaan suuntaan, mutta jos yritys haluaa aidosti olla vastuullinen, se on valmis kehittymään, näkemään vaivaa ja se asettaa toiminnalleen tavoitteita.
Toisaalta vastuullisuuden matka on aina kesken. Kun edelliset tavoitteet saavutetaan, maailma ja vastuullisuuden maali ovat jo jatkaneet kulkuaan.
Vastuulliset yritykset tunnistaa faktoista
Yritykset saavat halutessaan paljon hyvää ja positiivista aikaan. Ne työllistävät, vauhdittavat, edistävät ja puhdistavat. Jotta tämän uskoisi joku muu, tarvitaan faktoja.
Yksi keino erottaa vastuullisuuden tosissaan ottavia firmoja viherpesijöistä ovat julkisesti kerrotut täsmälliset mittarit ja tavoitteet. Kuinka paljon kuluu, onnistuu, sattuu ja tapahtuu. Ja aikooko yritys kehittyä, mihin suuntaan ja mihin mennessä.
Yritykset toki mielellään kehuvat itseään, kukapa ei. Jos yrityksen sivuilta löytyy vain pulleaa itsekehua, kuinka mahdottoman vastuullisia sitä ollaankaan, sen uskoo, ken haluaa. Lukutaitoiselle sijoittajalle viherpesu tai mikään muukaan katteeton horina ei kuitenkaan ole ongelma. Jos faktat, mittarit ja tavoitteet ovat paikoillaan, ne puhuvat kyllä puolestaan.
Twitterissä tuli vastaan kiinnostava kysymys: jos pörssi menisi nyt kiinni 10 vuodeksi, mikä oman salkun yhtiöistä pärjäisi parhaiten?
Sijoittajat käyvät varsin vilkasta keskustelua somessa, ja tähänkin kysymykseen vastauksia alkoi nopsaan sadella. Suosikkeja näyttivät olevan ainakin Kone, Neste ja Fortum sekä Alibaba.
Muiden suosikkifirmat ovat toki kiinnostavia, enemmän ajatuksia kuitenkin herätti tuo aikajänne. Kymmenen vuotta vaatii jo aika pitkää luottoa yhtiöön. Vai onko se sittenkään edes niin pitkä aika?
Vain aktiivinen voi voittaa?
Sijoittamiseen liitetään paljon uskomuksia, joita omasta mielestään etevät sijoittajat mielellään voimistavat keulimalla analyyseillään ja oikeaan (puolivahingossa) osuneilla kaupoillaan. Parhaana sijoitustyylinä tässä kuplassa nähdään aktiivinen kaupankäynti, eli rahoja on jatkuvasti siirreltävä sijoituskohteesta toiseen ja pörssiä seurattava herkeämättä, muuten tippuu kelkasta!
Tämä aktiivinen touhuaminen on aikaa ja vaivaa vievää – ja lisäksi on hieman kyseenalaista tuottaako jatkuva ostaminen ja myyminen oikeasti sen paremmin kuin laiskempi sijoitustyyli. Harvempi jatkuvaa kauppaa tekevä kertoo somessa pieleen menneistä kaupoistaan ja hassatuista varoistaan. Lisäksi harva meistä osaa ajoittamisen jalon taidon, jolla kaupat tehdään aina juuri oikealla maagisella hetkellä. Mitä enemmän käy kauppaa, sitä enemmän myös mahdollisuuksia osua harhaan.
Siksi on syytä nostaa jalustalle myös passiivinen sijoittaminen. Harkitse, osta ja pidä!
Osta sellaista, joka ei hierrä kengässä
Jo ennen sijoitusten tekemistä kannattaa tutkia oman sielunsa maisemaa ja motivaatiotaan. Millaisia asioita ja yhtiöitä pidät hyvinä ja arvossaan – millaisen toiminnan soisit jatkuvan? Kun omaan salkkuun hankkii vain sellaisia yhtiöitä tai rahastoja, joiden kanssa omatunto ei jatkuvasti kolkuttele, niiden kanssa on mukava jatkaa yhteistä matkaa seuraavat kymmenen vuotta, miksei pidempäänkin.
Vastuullisesti sijoittavalla katse ja odotukset ovat usein juuri kauas horisonttiin. Vastuullisia yhtiöitä valitaan omaan salkkuun juuri sen takia, että niiden oletetaan saavan hyviä asioita aikaan myös tulevaisuudessa. Ja tämä hyvien asioiden tekeminen sataa sekä omistajan laariin, että yhteisenä hyvänä yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Lisäksi vastuullisesti toimivat firmat ovat todennäköisemmin pystyssä vielä vuosikymmentenkin päästä. Miksi salkkuunsa haluaisi yhtiön, joka oman kompurointinsa tai lainsäätäjien ahdistamana kaatuu jo ennen vuotta 2030?
Tuntuisi oikeastaan hassulta valita huolellisesti vastuullisia firmoja, sijoittaa niihin ja myydä osakkeet ensiviikolla. Miksi niin tekisi? Aktiivinen veivaaminen salkun sisällöllä (saati shorttaaminen tai muu spekulointi) ei kuulosta minun korvaan kovin vastuulliselta sijoittamiselta, vaan perinteiseltä ja lyhytjänteiseltä sijoittamiselta, jossa ainoa motivaatio on tuoton hakeminen. Viis siitä, että aitaa kaatuu ja toisiin saattaa sattua.
Vastuullinen sijoittaminen vaatii ja palkitsee
Mikäli haluat tehdä vastuullisia sijoituksia, sinun tulee olla valmis käyttämään siihen myös hieman aikaasi. Jos et perehdy vastuulliseksi mainostetun rahaston sisältöön, tai ymmärrä yhtiön toimintalogiikkaa, et tiedä, mitä omistat. Jos pahimpien poissulkeminen riittää, varmista ettet osta tupakkaa ja rypälepommeja valmistavia firmoja. Jos haluat kuoria vastuullisuuskerman, joudut ponnistelemaan enemmän. Toisaalta, tämä vaivannäkö voi myös palkita, varsinkin vuosikymmenten päästä.
Vastuullinen sijoittaminen voikin olla keino rauhoittaa tahtia, tehdä huomista pitempikantoisia päätöksiä sekä sitoutua omiin päätöksiinsä ja omistamiinsa yhtiöihin. Vastuullisuus valintakriteerinä helpottaa yhtiöiden rajaamista ja myös pysymään omassa sijoitussuunnitelmassa, kuohui markkinoilla miten paljon tahansa.
Tämän myötä vastuullisen sijoittajan salkussa kaikki yhtiöt ovat sellaisia, joiden kanssa on mukava ratsastaa kohti auringonlaskua.
Twitter-keskustelussa todettiinkin ”varmaan moni välttäis ostamasta shittiä salkkuun, jos sitä täytyis pitää siellä 10v.”
PS. Ainiin, omassa salkussani 10 vuoden suosikki on: Ørsted.
Tätä pääsin selvittämään ihan luvan kanssa, kun toimin Procomin Vuosikertomusarvio 2020 tuomarina – vastuualueena juurikin vastuullisuusraportointi. (huom: Palkintojenjako on katsottavissa tallenteena yo. linkin kautta, kannattaa ehdottomasti katsoa tuomareiden arviot raporteista!)
Miten vastuuraportteja voi arvioida?
Vastuullisuus ja siitä raportointi on peruskauraa hiemankin aikaansa seuraavien yritysten toiminnassa (eli annoin arviossa suoraan nelosen niille, jotka eivät vastuullisuudesta raportoineet). Vastuullisuusraportoinnissa tärkeimpiä periaatteita ovat, GRI-standardista suoraan kumpuavat:
olennaisuus,
selkeys ja
tasapainoisuus.
Arvioinkin Vuosikertomusarviossa mukana olleita raportteja erityisesti näiden kolmen periaatteen valossa. Kantaa ei siis otettu vastuullisuustyön onnistumiseen tai ylipäätään yhtiöiden toiminnan vastuullisuuteen, vaan nimenomaan siihen, miten vastuullisuuden viestinnässä oli onnistuttu.
Luonnollisesti myös tietojen luotettavuus on ensiarvoista, ilman luotettavia tietoja raportointi on oikeastaan turhaa. Ulkopuolisen on kuitenkin vaikea arvioida tietojen luotettavuutta, ja perusolettama vastuullisuusraportoinnissa on, että luvut raportoidaan vastuullisesti.
1. Olennaisuus, olennaisuus, olennaisuus
Olennaisuuden periaate määrittelee koko raportin sisällön. Mitkä ovat vastuullisuuden kannalta merkittävimpiä vaikutuksia, joita toiminnasta aiheutuu, ja mitä sidosryhmät odottavat yhtiöltä? Näihin aiheisiin raportin pitäisi keskittyä.
Vastuullisuusraportoinnin logiikka on tiivistetysti tämä: tunnista mikä on olennaista ja raportoi siitä.
Ei sen kummempaa. Taiteellisesti esitettynä logiikka menee näin:
Se, mikä hämmästyttää usein vastuullisuusraportteja lukiessa on tuon ainoan logiikan katoaminen heti ensisivujen jälkeen. Olennaiset asiat on kyllä suurella vaivalla tunnistettu, ja jopa mainittu raportin alussa. Mutta tämän jälkeen sivut täyttyvät jollain aivan muilla tiedoilla.
Tällöin raportin logiikka näyttää suurin piirtein tältä:
Eikös ole veikeää lukijalle koittaa pysyä kärryillä? Huolehdi siis, että ainakin tämä logiikka on raportissa kunnossa. Se auttaa myös raportin tekijöitä keskittymään oikeisiin asioihin, kun turhuudet voi suosiolla jättää epä-olennaisina pois.
Yllä kuvatusta logiikasta päästäänkin suoraan selkeyden äärelle. Vastuuraportoinnissa selkeys usein jää altavastaajaksi, kun fokus on enemmänkin teknisessä suorittamisessa, GRI:n tai muiden vaatimusten täyttämiseksi. Selkeys on kuitenkin ratkaiseva tekijä siinä, löytääkö lukija tärkeimmät asiat raportista ja ymmärtääkö hän lukemansa.
Selkeys tarkoittaa kaikkea sitä, millä raportista tehdään helposti tulkittava. Aloita rakenteesta: tukeeko se olennaisten asioiden oivaltamista ja löytämistä? Tästä erinomainen esimerkki Valmetin vuosikatsaus 2019, jossa jo sisällysluettelosta hahmottaa suoraan olennaiset vastuullisuuden teemat. Näin se toimii!
Entä tekstin tyyli ja käytetty kieli: viitsitkö itse lukea tekstin loppuun asti?
Raivaa turhat rönsyt ja horinat, jotta tärkeimmät viestit pääsevät paremmin esiin. Muotoile kuvaajat ja taulukot niin, että niiden tulkinta on vaivatonta. Helpota lukijan työtä ja nosta tärkeimmät asiat ja tavoitteet selkeästi esille vaikka useamman kerran, jotta ne eivät katoa raportin uumeniin.
3. Kiiltävää pintaa, uskoo ken lystää
Kolmas hyvän vastuuraportin elementti on tasapainoisuus. Se ratkaisee, onko vastuuraportointi ylipäätään uskottava. Vastuullisuuden julistaminen (vastuullisuus on meille tärkeää!) vaatii rinnalleen konkreettista kerrontaa tehdystä työstä ja sen tuloksista. Vain ne osoittavat työn tulleen aidosti tehdyksi.
Onnistumisista ja iloisista asioista on tietysti kiva raportoida. Kaikki kuitenkin tietävät, ettei hommat aina mene putkeen. Raportti on oiva paikka kertoa asioista, jotka kuumottavat, ovat kesken tai aiheuttavat epävarmuutta. Me emme tarkalleen ottaen tiedä, miten tämä menee – mutta otamme siitä selvää! Vastuullisuusraportti on myös tuhannen taalaan paikka kertoa kenties mediassakin olleista asioista, miksi epäonnistuttiin ja millaisiin toimiin on tartuttu, jotta hommat ei menisi enää munilleen.
Hankalien, epäonnistuneiden tai kipeidenkin asioiden esille tuominen raportissa tasapainottaa ja ennen kaikkea lisää raportin uskottavuutta ja kiinnostavuutta.
+ Katse eteenpäin!
Lopuksi, bonus-pisteen arvioinnissa sai valmiudesta jatkaa matkaa. Vastuullisuusraportin ei tulisi olla vain kirjanpidollinen katsaus menneeseen, vaan samalla tähyilyä tulevaan. Millaisia riskejä ja vaikutuksia esimerkiksi ilmastonmuutos aiheuttaa yrityksen toiminnalle, miten tähän on jo varauduttu? Millaisia tavoitteita olennaisimpiin asioihin liittyy, miten ne aiotaan saavuttaa? Miten tästä aiotaan selviytyä ja miksi tähän yritykseen uskaltaisi kukaan sijoittaa rahansa, tai tulla töihin. Kerro siitä!
Näillä periaatteilla ne hyvät vastuuraportit syntyy, ei kun suunnittelemaan!
Moni kuitenkin jättää sijoittamatta, sillä sijoittaminen – saati vastuullinen sijoittaminen – kuulostaa jo lähtökohtaisesti turhan vaikealta. Lisäksi vastuullisen sijoittamisen ohjeet ja periaatteet on laadittu työkseen suurien sijoitussalkkujen kanssa operoiville, joilta onnistuvat laajat ESG-analyysit ja aktiivinen omistajuus. Miten piensijoittaja ja molemmat kädet varattuina operoiva äiti sitten voi sijoittaa rahansa vastuullisesti?
Aloita karsimalla pahikset ulos
Poissulkeminen tarkoittaa piensijoittajan kielellä sellaisten sijoituskohteiden (eli yritysten tai rahastojen) tunnistamista, jotka pitävät ihmisiä ja luontoa pilkkanaan, pistävät haisemaan, piilottavat rahat kookossaarille ja jättävät jälkeensä pahan mielen ja kuolleet kalat. Näihin yrityksiin ei vastuullinen sijoittaja rahojaan halua laittaa. Ei, vaikka tuotto-odotukset olisivatkin poskettomia.
Perinteisesti poissuljettuja toimialoja ovat tupakka, aseet, uhkapelaaminen ja hiilenpolttoon perustuva energiantuotanto sekä yhtiöt, jotka rikkovat kansainvälisiä hyvän käytöksen normeja esimerkiksi polkemalla ihmisoikeuksia. Piensijoittaja voikin hyödyntää ammattilaisten laatimia mustia listoja, joihin päätyneet firmat ovat analyysien mukaan vastuuttomia sijoituskohteita. Esimerkiksi maailman suurimman salkun kanssa operoivan Norjan öljyrahaston musta lista löytyy täältä ja OP:n poissulkemat firmat täältä.
Poissulkeminen ei varsinaisesti ole vielä sijoittamista, mutta piensijoittajalle se on yllättävän voimaannuttava työkalu. Tietoinen valinta: tuohon firmaan en sijoita, antaa tunteen tilanteen hallinnasta. Ettei rahojaan ole työntämässä ainakaan kaikkein vastuuttomimpiin vaihtoehtoihin. Mielummin johonkin muualle.
Sijoita yhtiöihin, joiden avulla me selvitään tästä
Jos poissulkeminen on ensimmäinen askel, seuraava on suosiminen. Se tarkoittaa piensijoittajan maailmassa niiden sijoituskohteiden valintaa, joiden toiminnan soisi jatkuvan. Yrityksiä, jotka hoitavat hommansa asiallisesti, ihmisiä ja luontoa kunnioittaen – mielummin etukäteen varoen kuin myöhemmin pahoitellen. Nämä yritykset kenties jopa ratkovat ihmiskunnan ja ympäristön ongelmia, pienentävät haittoja ja aikaansaavat toivottuja asioita. Tuotto-odotuksetkin saattavat olla varsin kohtuullisia, sillä vastuullisesti toimivissa yrityksissä yllättävät, veneen keikauttavat riskit ovat usein suht hyvin hallinnassa.
Helpoin valinta piensijoittajalle ovat vastuulliset rahastot, joita lähes jokainen suomalainen pankki tarjoaa tätä nykyä. Kannattaa kuitenkin huomioida rahastojen hallinnointikulut, sillä vastuullisuudestakaan ei kannata maksaa ylihintaa. Toisaalta aktiivisesti hoidetut rahastot (joiden hallinnointikulut ovat korkeammat) ovat todennäköisesti aavistuksen vastuullisempia passiivisiin rahastoihin verrattuna. Aktiivisen rahaston hoitaja on tittelinsä mukaisesti aktiivinen ja seuraa rahaston sijoituskohteiden aikaansaannoksia, kenties myös pyrkii omistajana vaikuttamaan niiden toimintaan.
Lähes yhtä helppo valinta ovat vastuulliset ETF:t eli pörssissä, osakkeiden tapaan, ostettavissa olevat rahastot. ETF:iin sijoittaminen ei sinänsä ole sen vaikeampaa kuin muihinkaan rahastoihin, niiden löytäminen vain vaatii hieman enemmän vaivaa. Vastuullisten ETF:ien nimestä löytyy usein koodi SRI (socially responsible investing) tai ESG (environmental, social, governance), katsopa millainen ESG-tarjonta vaikkapa Blackrockilla on!
Ehkä hankalin rasti vastuulliselle piensijoittajalle on suoraan osakkeisiin sijoittaminen. Mistä ne vastuulliset firmat tunnistaa? Mikäli omat taidot ESG-analyysien tekoon arveluttavat, voi jälleen kerran hyödyntää ammattilaisten osaamista ja poimia rusinoita heidän pullistaan. Vastuullisina markkinoitujen rahastojen ja ETF:n kuvauksista löytyy tiedot niihin valikoiduista yrityksistä. Esimerkiksi:
Jos etsit ilmastonmuutoksen kannalta kestäviä firmoja, tutkaile pankkien ilmasto-rahastojen esitteistä, millaisia yrityksiä listoille on huolittu.
Jos haluat löytää vastuullisia sijoituskohteita Euroopasta, katso vaikkapa BlackRockin MSCI Europe ESG Screened ETF tai Dow Jonesin aivan äskettäin julkaisema S&P Europe 350 ESG-indeksi, joissa on lukuisa joukko eurooppalaisia firmoja, jotka on arvioitu ESG-kriteereillä kelvollisiksi.
Edellä mainittuihin indekseihin ja listoille päässeet yhtiöt on analysoitu ammattilaisten toimesta vastuullisuusvinkkelistä – ja mukaan on mahtunut myös ilahduttavan monta suomalaista yritystä. Jos nämä firmat täyttävät ammattilaisten vastuullisuuskriteerit, kenties ne myös sopivat myös vastuullisen piensijoittajan salkkuun? Tarkemmin mahdollisten sijoituskohteiden vastuullisuuteen voi perehtyä firmojen vastuullisuusraporttien avulla.
Sijoita firmoihin, joiden bisneslogiikan ymmärrät
On hyvä huomioida, että se mitä ylipäätään pidetään vastuullisena ei kuitenkaan ole kiveen hakattua. Se mikä tänään on maan tapa, voi 10 vuoden päästä olla varsin paheksuttua. Mutta jo nyt esille nousevat epäkohdat surkeista työoloista tai ympäristön pilaamisesta ovat melkoisia kolhuja yritysten maineelle. Ja nämä saattavat näkyä myös yhtiön tuloksessa ja osakkeiden arvossa.
Osakkeita ostaessa onkin oleellista ymmärtää firmojen bisneslogiikka. Onko se ylipäätään kestävällä pohjalla: missä yhtiö toimii ja mihin se voiton tavoittelu perustuu?
Esimerkiksi pikamuotiin erikoistuneet firmat toimivat logiikalla, jossa tuotetaan mahdollisimman halvalla, kyseenalaisissa oloissa markkinoille jatkuvasti uusia mallistoja, joiden käyttöikä on lyhyt, laatu naurettava ja kierrätysmahdollisuudet olemattomat. Onko tämä omien arvojen mukaista ja vastuullista – vai löytyisikö sijoituskohteita, jotka tekevät asiat toisin?
Vastuullinen piensijoittaminen perustuukin oikeastaan pohdintaan: millaisessa toiminnassa haluaa olla omistajana mukana. Omien arvojen mukainen sijoittaminen tuo mukanaan (toivottavasti muhkeiden tuottojen lisäksi) tietyn levollisuuden. Oma salkku kainalossa ei hävetä, ja yönsäkin saa nukkua hyvillä mielin.
Kirjoittaja Kaisa Kurittu on yrittäjä ja vastuullisuusviestinnän asiantuntija Ratkaisutoimisto Vinhassa. Kaisa haluaa lisätä keskustelua ja osaamista vastuullisesta piensijoittamisesta, jotta myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus nauttia tästä maailmasta.
