Hei johtaja, oisitko syypää mun sijoituksiin?

Kuten tunnettua, sijoittajia kiinnostavat hyvin johdetut yhtiöt, jotka menestyvät nyt – ja mielellään myös tulevaisuudessa. Vastuullista sijoittajaa kiinnostavat hyvin johdetut, menestyvät yhtiöt, jotka tekevät konkreettisia toimia kestävän kehityksen eteen nyt ja tulevaisuudessa.

Yritysten johdon osaaminen sekä aito tahto kehittää toimintaa jatkuvasti vastuullisemmaksi ja kestävämmäksi (niin ympäristöasioiden, kuin ihmisiin ja yhteiskuntiin liittyvien vaikutusten osalta) onkin aivan kriittinen tekijä, jos se haluaa houkutella vastuullisuudesta kiinnostuneita sijoittajia osakkeenomistajakseen. Ja sellaisten sijoittajien – niin yksityissijoittajien kuin pääoma- ja instituutiosijoittajien – määrä kasvaa jatkuvasti, joten tämän ryhmän odotuksiin vastaaminen ei ole aivan huono idea.

Vastuullinen sijoittaja etsii hyvää johtamista

Vastuullisessa sijoittamisessa käytetyn termin ESG (environmental, social & governance) viimeinen kirjain on se kaikkein merkittävin, sillä nimenomaan hallituksessa ja johdossa tehdään päätökset ja linjaukset, miten yhtiössä toimitaan, mitä tavoitellaan ja millaisilla keinoilla tavoitteet aiotaan saavuttaa.

Käytännön tasolla vastuullinen toiminta muodostuu useista palasista, mutta ne kaikki vaativat taustalleen nimenomaan hyvää johtamista. Hyvä johtaminen taas vaatii osaamista ja monimuotoisia näkemyksiä, selkeän johtamisrakenteen ja eettiset linjaukset esimerkiksi korruption ja suhmuroinnin torjuntaan sekä haluttuun suuntaan kannustavia palkitsemiskäytäntöjä.

Yhtiössä haluttu ja hyväksytty tapa toimia täytyy olla kirkas, jotta jokainen työntekijä voi olla varma siitä, miten hänen halutaan toimivan. Riippumatta toimintaohjeiden laadusta tai määrästä, yhtiössä vallitseva toimintakulttuuri ohjaa ihmisten arkea voimakkaammin kuin yksikään kirjallinen ohjesääntö. Siksi johdon, eli sinun, näyttämällä suunnalla ja esimerkillä on todella väliä.

Eettinen toimintakulttuuri kaiken taustalla

Aivan kaiken toiminnan ja johtamisen taustalla pitäisi olla terveet ja päivänvaloa kestävät toimintatavat. Ne taas perustuvat linjauksiin sekä vallitsevaan kulttuuriin siitä, millainen toiminta on ylipäätään sallittua ja millainen ei.

On hyvä tiedostaa, että sekä konteksti että paikallinen kulttuuri vaikuttavat siihen, mitä ylipäätään pidetään hyväksyttynä tapana toimia. Jos Suomessa sukulaisten suosimista bisneksissä pidetään mauttomana ja korruptiota hipovana, toisessa kulttuurissa se voi olla sallittua ja jopa ihailtavaa viisautta. Toisaalta se, mitä Suomessa pidetään tavanomaisena lahjana, voidaan niinkin lähellä kuin Tanskassa ja Ruotsissa kokea lahjuksena*.

Juuri siksi johdon tulee osoittaa kirkas yhteinen linjaus ja toimintatapa, miten missä tahansa tilanteessa toimitaan. Esimerkiksi korruptiosta voi aina kieltäytyä, ja se on paljon helpompaa jos esihenkilö kannustaa siihen ja tukee päätöksiä hankalassakin paikassa.

Vastuulliseen käytökseen rohkaisevan johtamisen ja työkulttuurin rinnalla teknisenä ratkaisuna toimii eettinen ilmoituskanava (whistle-blowing channel), jollainen kaikilla isommilla yrityksillä EU:n alueella tulee olla käytössä vuodesta 2021. Onhan teilläkin, ja kannustatko esihenkilönä sen käyttöön?

Sijoittaja katsoo eteenpäin

Sijoittajalle yksi tärkeimmistä keinoista erottaa vastuullisuuden tosissaan ottavia firmoja viherpesijöistä ovat julkisesti kerrotut tavoitteet. Hyvänä raamina toimivat YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitetta. Siinä ovat ne kaikkein merkityksellisimmät ja kriittisimmät asiat, jotka tällä planeetalla pitäisi laittaa kuntoon.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa takarajaksi on asetettu vuosi 2030 (johon mennessä maailma siis pitäisi laittaa tolalleen). Siksi moni yhtiö onkin asettanut isoille tavoitteilleen päämääräksi juuri tuon vuoden. Niin Microsoftin, Applen kuin Koneenkin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030 ja Dellin tavoitteena on, että 2030 mennessä puolet sen työntekijöistä ja 40 % johtajista on naisia (vuonna 2020 työntekijöistä naisia oli 31 % ja johtajista 24 %).

Tällaisten tavoitteiden saavuttaminen vaatii selkeää ja hyvää johtamista, vahingossa niihin ei ajelehdita. Kaiken lisäksi hyvin johdetut ja vastuullisesti toimivat yhtiöt saavat nykyään rahaa helpommin ja halvemmalla. Useat yhtiöt ovat viime vuosina kertoneet sopineensa isoja rahoitussopimuksia, joiden ehdot on sidottu vastuullisuustavoitteisiin. Esimerkiksi Keskon saaman 300 miljoonan euron rahoituksen marginaali riippuu siitä, miten yhtiö saavuttaa hiilijalanjäljelle, ruokahävikille ja riskimaiden auditoinneille asetetut tavoitteet. Mitä luulet, onko Keskolla mietitty valmiiksi, miten nämä tavoitteet aiotaan saavuttaa?

Nimenomaan hyvän johtamisen avulla yritykset lopulta toimivat halutulla tavalla ja asetetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa ja yhtiön menestyä. Tällaisia yhtiöitä vastuulliset sijoittajat hamuavat salkkuunsa.

Juuri nyt onkin hyvä hetki pohtia, oletko johtajana tai esihenkilönä edistämässä päivittäin toimintaa, joka houkuttaa sijoittajia – vai karkottaa heitä?

 

Kaisa Kurittu
Vastuullisuusviestinnän agentti & vastuullinen sijoittaja, Ratkaisutoimisto Vinha
Twitter: @KaisaKurittu

 

* Nordic Business Ethics. Focus on Anti-Corruption 2020.

 

Ei kommentteja. Kommentoi ensimmäisenä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.