Kestävää bisnestä luomassa

Keskiviikkona 8.10. joukko kestävästä bisneksestä innostuneita kokoontui Tapahtumahotelli Huoneeseen Helsinkiin kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta koko päiväksi. Aamupäivän teemana oli ”Merkityksellinen brändi tulevaisuuden bisneksen keskiössä”.

Aamun ensimmäisessä puheenvuorossa Wevolven Ville Tikka johdatti joukon Arvonluonnin uuteen aaltoon ja miten huomisen bisnekselle luodaan perusta suuremman tarkoituksen avulla. Kantavana ajatuksena uuden arvon luonnissa on Villen mukaan yrityksen tarkoituksen oivaltaminen.

Eli pohdintaa: ”miksi tämä meidän firma oikein on olemassa?” voisi suositella itse kullekin.

Mallia tarkoituksen ymmärtämiseen ja kuvaamiseen voi hakea esim. Patagoniasta ja Warby Parkerista.

Villen jälkeen Ethican Anne Raudaskoski kertoi havainnollisten esimerkkien kautta kuinka tarkoitus käännetään käytäntöön merkityksellinen brändin kautta. Todellisen vastuullisen huipputuotteen täytyy olla ominaisuuksiltaan huipputuote useasta näkökulmasta. Pelkkä ympäristövaikutuksiltaan ja työolosuhteiltaan huippuunsa viilattu tuote ei riitä, mikäli se ei vastaa asiakkaiden toiveita, tai huomioi tulevaisuuden tarpeita ja vaateita.

luovaanne

Viestikapula siirtyi Vinhan Kaisalle,  joka jatkoi vielä syvemmälle vastuullisen brändin maailmaan, pohtien hyvän ja mielenkiintoisen vastuullisuusviestinnän olemusta. Suurin osa vastuullisuusviestinnästä ja -raportoinnista on harvinaisen tylsää, jolloin niiden viesti jää usein välittymättä kohderyhmille yksinkertaisesti sen vuoksi, ettei niitä viitsitä lukea.

Muistisääntönä vastuullisuusviestinnässä (ja miksei muussakin viestinnässä) voikin käyttää testikysymystä: Jaksaisitko itse lukea?

kurittu esitys

Iltapäivän otsikko ”Olennaiset asiat liiketoiminnan ytimeen hyvillä työkaluilla” johdatti osallistujat niin ISO 26 000 standardin, ihmisoikeuksiin liittyvien työkalujen, kuin myös verovastuun maailmaan.

Paula Fontell kuvasi Ethican Design for Sustainability –lähestymistapaa, jonka avulla pyritään viemään vastuullisuus strategian ja tuotekehityksen ytimeen. Harjoituksessa osallistujat hahmottelivat oman yrityksensä tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikaisia tärkeimpiä vaikutuksia, jotka tulisi huomioida tuotekehityksessä.

Eltekonin Laila Törnroos avasi ISO 26000 -standardin kehitystyötä sekä ohjeisti standardin käyttöön. Etenkin osallistujia kiinnosti standardin hyödyntäminen ja käyttöönotto vastuullisuustyön, sekä myös toimittaja-arviointien tueksi. Laila muistutti, ettei ole olemassa listaa vaatimuksista, jotka ISO 26000 mukaisesti tulisi täyttää. Sen sijaan yrityksen tulisi kertoa miten se standardia käyttää ja varmistaa, että sillä on olemassa dokumentoitua näyttöä siitä, mitä on tehty ja suunniteltu.

Paula palasi vielä ääneen ja esitti yleisölle yllättävän haastavan kysymyksen:

Ovatko ihmisoikeusasiat relevantteja suomalaisille yrityksille?

Ihmisoikeuksia tulee helposti pitäneeksi Suomessa itsestäänselvyytenä ja Suomea muutenkin tasa-arvon mallimaana. Ja ihmisoikeusongelmia lähinnä kaukaisina lapsityövoimakysymyksinä. Kun asiaa pohtii hieman syvemmin, pintaan nousee ajankohtaisia teemoja, kuten tasa-arvoinen palkitseminen ja ikäsyrjintä, jotka ovat ihmisoikeuksia siinä missä muutkin. Näiden osalta ei meidänkään kannata niin henkseleitä paukutella. Paula muistutti ihmisoikeuksien arvioinnin ehkä tärkeimmästä asiasta: oikeuksia tulisi aina arvioida kohdehenkilön näkökulmasta (ns. righs holder -view). Keskeistä ihmisoikeuksien kehittämisessä on osallistaminen, yhteistyö ja aito dialogi yrityksen sidosryhmien kanssa.

Päivän päätti Rhea Solutionsin Johanna Kohvakka ajankohtaisella katsauksella taloudelliseen vastuuseen. Taloudellisessa vastuussa on vaurauden luomisen lisäksi kyse myös sen oikeudenmukaisesta jakautumisesta yrityksen sisällä, koko tuotantoketjussa sekä myös paikallisesti ja maailmanlaajuisesti. Johanna esittikin kysymyksen:

Entä jos yritykset itse kustantaisivat infrastruktuurin? Tiet työpaikalle, työntekijöiden koulutuksen, lasten päivähoidon, ympäristön turvallisuuden?

Yksi taloudellisen vastuun raportointimuoto on verojalanjälki, joka on saanut muutamassa vuodessa jo lähes oletusarvoisen aseman yritysten vastuuraportoinnissa. Tätä on edesauttanut valtion enemmistöomisteisille yhtiöille annettu velvoite raportoida verojalanjälkensä maakohtaisesti vuoden 2014 alusta alkaen. Mallia maakohtaisessa raportoinnissa on näyttänyt esimerkiksi norjalainen Statoil. Myös suomalaiset voivat ottaa vuonoilta tässä asiassa mallia.

Päivä päätettiin mocktail-lasillisten äärellä, keskustellen päivän annista ja uusien ideoiden käyttöönotosta heti seuraavana aamuna!

Mikäli et päässyt tällä kertaa mukaan, on kestävästä bisneksestä luvassa uusia tilaisuuksia myöhemmin, tervetuloa mukaan!

 

Ei kommentteja. Kommentoi ensimmäisenä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.