Olennaisuusmatriisin suuri tragedia!

Yritysvastuuraportoinnissa tärkeimpien asioiden arvioinnissa, konsulttikielellä olennaisuusanalyysissä, varsin suosittu menetelmä on olennaisuusmatriisin käyttö.

Suuri väärinkäsitys!

Olennaisuusmatriisissa asioiden tärkeyttä arvioidaan kahdella akselilla, joista toinen mittaa sidosryhmien odotuksia ja huolenaiheita ja toinen akseli yrityksen toiminnan aiheuttamien vaikutusten merkittävyyttä. Ja juuri tähän, kriittisen kohtaan, liittyy suuri väärinkäsitys! Matriisin teossa on tärkeä huomata, että tarkoitus on arvioida niiden vaikutusten merkittävyyttä ja suuruutta, joita yrityksen toiminnasta aiheutuu ulospäin, ympäröivään yhteiskuntaan ja ympäristöön, ei organisaatioon itseensä.

Virheellinen tulkinta ja varsin yleinen tapa on arvioida taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristövaikutusten merkitystä organisaation omalta kannalta. Eli millainen vaikutus asioilla on raportoivan yrityksen liiketoimintaan. Tämä väärinymmärrys juontaa GRI G3-version ajoilta, jolloin ohjeistus olennaisuuden määrittelyyn oli jokseenkin laveaa. Kun ensimmäiset raportoijat tulkitsivat ”vaikutusten merkittävyyden” nimenomaan itseensä päin kohdistuvana, niin muut raportoijat seurasivat kiltisti perässä. Ja jostain syystä myös yritysvastuukonsultit edelleen tuuppaavat tätä tulkintaa markkinoille, vaikkei varmaankaan enää tarvisi.

(Ei näin)

 

Toistan varmuuden vuoksi: olennaisuuden määrittelyssä tulee arvioida niiden vaikutusten merkittävyyttä ja suuruutta, joita yrityksen toiminnasta aiheutuu ympäröivään yhteiskuntaan ja ympäristöön. Ei yrityksen omaan liiketoimintaan. Tämä virheellinen tulkinta olisi hyvä korjata viimeistään nyt GRI-standardin mukaisessa raportoinnissa. GRI on jopa julkaissut standardin myötä omilla nettisivuillaan tarkennuksen asiasta.

Jos matriisin on tehnyt vanhan liiton tulkinnalla, on tässä sopivasti vuosi aikaa päivittää asia kuntoon. Todennäköisesti monet olennaiseksi tunnistetut asiat pysyvät korkealla, riippumatta mistä vinkkelistä niiden tärkeyttä on tarkasteltu. Uudelleenarviointi voi kuitenkin tuoda matriisin nurkalle sekä sisään että ulos suuntautuvaa trafiikkia, ja asioiden painoarvo voi muuttua. Sen vuoksi uudelleenarviossa on hyvä tehdä muutakin, kuin vaaka-akselin nimen korjaus.

PS. Nimenomaan matriisin käyttö ei suinkaan ole pakollista olennaisuusarvioinnissa, eikä matriisin käyttö takaa analyysille parempaa lopputulosta johonkin toiseen menetelmään verrattuna. Nyt voikin olla mainio hetki ottaa käyttöön uudenlaisia arviointitapoja, hiphei!