Keskiviikkona 28. tammikuuta Tekesin järjestämässä Green Growth seminaarissa päästettiin (rockmusiikin tahtiin) Tavastian stagelle yksi toisensa perään mainiompia oikean elämän esimerkkejä ja rohkaisevia puheenvuoroja siitä, miten vihreän kasvun polulle on Suomessakin harpottu. Ja pitkin askelin.

Aamupäivän osiosta mieleen jäi etenkin Lappeenrannan teknillisen yliopiston professorin Anne Jalkalan todella täräyttävä esitys, jossa Anne antoi selkeät askelmerkit vihreiden / cleantech ratkaisujen kaupallistamiseen. Annen antamat kolme keinoa olivat suoraan (ehkä vähän yllättäenkin, ainakin perusinsinöörille) sosiaalisen käyttäytymisen maailmasta, jotka totta tosiaan voivat avata suuretkin markkinat uusille ideoille. Tässä niistä oma tulkintani:

1. Social proof, eli suomeksi sanottuna ”jos noi niin minäkin!”.

Tutkimusten mukaan riittää että viisi henkilöä tekee jotakin (esim. tiirailee taivaalle, jonottaa uutta tuotetta, tai vaikka tanssii villisti), kun ihmisten kynnys liittyä mukaan tähän tekemiseen on madaltunut todella pieneksi. Tätä vipua kannattaa ehdottomasti hyödyntää myös cleantech -ratkaisujen, tuotteiden ja palveluiden kaupallistamisessa!

(erinomainen esimerkki aiheesta myös klassisella ”How to start a movement” videoklipillä, suositten katsomaan!)

2. Status transfer, eli kovan statuksen rinnalla omakin status nousee. Mikäli aloittelevalla, tai muuten vähän tuntemattomalla firmalla on tarjota maailman luokan tuote, niin yhteistyö ja kumppanuus isojen pelureiden (eli niiden, joilla jo on statusta) kanssa voi nostaa pikkufirman statuksen kertaheitolla tähtikaartiin.

Anne mainitsi esimerkkinä Lanzatechin, joka nykyisin Sir Richard Bransonin parhaana kaverina pääsee aivan erilaisiin karkeloihin mukaan, kuin voisi ”vain” pienenä kekseliäänä cleantech-firmana ikinä päästä. (Huomasitko ylläolevasta kuvasta, alkoi heti kiinnostamaan että mikähän pönttö Mr. Bransonilla oikein on kädessä ja ilmeisesti tuo nainen liittyy asiaan jotenkin.. asiasta lisätietoja täällä)

3. Seeing is believing, eli näytä että tuotteesi toimii! Aika harva meistä uskoo 3D-tulostettaviin taloihin ja ilman kuskia kurvaileviin autoihin, ennen kuin sen on itse nähnyt. Ratkaisullesi pitää siis löytää demo-kohteita ja saavutettuja tuloksia kannattaa esitellä julkisesti joka tuutissa. Ja mieluiten mahdollisimman konkreettisella tavalla, jotta kansalaisten ja potentiaalisten asiakkaiden on niistä mahdollista kiinnostua ja innostua.

(Anne Jalkalan alkuperäinen esityssetti löytyy täältä)

 

Seminaarin muista esityksistä mieleen jäi muun muassa vauhdilla maailman markkinoille ponnistaneen RePacking esittely sekä Valion ”Proteiinia ruohosta” tutkimukset.

Eniten kuitenkin innostuin päivän viimeisestä puheenvuorosta, jossa Enevon Pirkka Palomäki esitteli nerokkaan ratkaisun jätteidenkeräyksen tehostamiseksi. Enevon ratkaisussa jäteastioihin asennettavien sensoreiden avulla saadaan tieto pönttöjen täyttöasteesta, eli todellisesta tyhjennystarpeesta. Tietojen avulla jäteautojen reitit voidaan optimoida aivan uudella tavalla ja välttää huomattava määrä turhia ajokilometrejä. Puolillaan olevaa astiaa ei kannata käydä tyhjentämässä nyt, vaan reitille poimitaan vain ne, joissa kriittinen täyttöraja on ylittynyt.

(kuva Enovon sivuilta)

 

Enovolla Annen teeseistä on hyödynnetty etenkin ykköstä ja kolmosta. Kovalla myyntityöllä on saatu referenssi-asiakkaita ympäri maailman ja näissä kohteissa, esim. Nottinghamissa ja Amsterdamissa saadut tulokset todellakin puhuvat puolestaan. Tämän jälkeenhän naapurikaupungin jätemestari ei voi kuin alkaa ihmetellä ”miksei meilläkin ole tuollaista käytössä?” (ja minä ihmettelen miksei Jyväskylässä jo ole tätä käytössä!)

Tekesille kiitos tilaisuudesta, on mahtavaa päästä näkemään mitä Suomessa vihreiden ratkaisujen alalla tapahtuu!

Tilaisuuden kaikki materiaalit löytyvät täältä.