Viisi vinkkiä ajankohtaiseen vastuullisuusraportointiin

Vastuullisuusraportointi perustuu tunnetusti olennaisuuteen, eli raportissa tulisi käsitellä tärkeimpiä yrityksen toiminnasta aiheutuvia vaikutuksia. Tulevalla raportointikierroksella katse kannattaa nostaa ylös matriiseista ja vilkaista ulos ikkunasta, miltä nykymaailma näyttää ja mistä tuulee?

Aikaansa seuraava raportoija käsittelee seuraavassa raportissaan myös näitä teemoja:

Mitä ilmastonmuutos tarkoittaa – ja maksaa

Lokakuun alussa julkaistu IPCC:n ilmastoraportti toivottavasti herätti viimeisetkin pohdiskelijat, jotain todellakin täytyy tehdä. Jostain syystä vastuullisuusraportoinnissa ilmastonmuutos on usein kuitattu raportoimalla omasta toiminnasta syntyneet päästöt ja niiden kehitys. That’s about it.

Se vaan ei enää riitä.Raportin lukijaa kiinnostaa millaisilla toimenpiteillä (joka ikinen vuosi) yritys vähentää omia päästöjään, kehittää pienempi päästöisiä tuotteita ja palveluita, ja etsii entistä vähemmän päästöjä aiheuttavia vaihtoehtoja läpi koko arvoketjunsa.

Sen lisäksi etenkin sijoittajia (niin isoja kuin piensijoittajiakin) kiinnostaa millaisia vaikutuksia ilmastonmuutos aiheuttaa yrityksen toiminnalle. Millaisia vaikutuksia lämpenevä ilmasto, kovemmat myrskyt, paheneva kuivuus tai nouseva vedenpinta aiheuttaa yrityksen nykyiselle ja tulevalle toiminnalle. Millaisia taloudellisia riskejä näihin liittyy, onko riskeihin varauduttu – ja miten ilmastonmuutos vaikuttaa yrityksen arvoon? Kerro siitä.

Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen, nyt.

Ilmastonmuutoksen rinnalla maailman merkittävin ympäristöuhka on luonnon monimuotoisuuden häviäminen. Suomessakin on viime vuosina herätty siihen, että sen vaaliminen ja säilyttäminen on myös meidän vastuullamme. Luonnon monimuotoisuutta, tai runollisesti elonkirjoa, uhkaavat etenkin metsien hakkuut, ympäristömyrkyt ja leviävät vieraslajit. Varsinkin luonnossa toimivat ja siitä riippuvaiset toimialat, kuten maatalous, elintarvike-, kaivos-, metsä-, energia- ja rakennusteollisuus voivat vaikuttaa elonkirjon säilymiseen omilla toimillaan, ja aiheesta kannattaa kertoa tarkemmin jo seuraavassa raportissa.

Luonnon monimuotoisuudesta voi raportoida esimerkiksi kuvailemalla:

  • millaisia toimintoja (ja miksi) firmalla on luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävillä alueilla,
  • millaisia vaikutuksia toiminta aiheuttaa luonnon monimuotoisuudelle ja
  • mihin toimiin on jo tartuttu elonkirjon suojelemiseksi.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen – velvoite koskee kaikkia

Ihmisoikeuksien ymmärtäminen ja niiden kunnioittaminen läpi koko arvoketjun on noussut korkealle vastuullisten yritysten agendalla. Osa yrityksistä on tietysti tehnyt arvokasta työtä ihmisoikeuksien toteutumisen eteen jo pitkään, osa taas on herännyt vasta viimeaikoina pohtimaan mitä ihmisoikeudet oikeastaan tarkoittavat. Pelkästään Suomessa toimivien yritystenkin on hyvä havaita, että ihmisoikeuksia ovat niin orja- ja lapsityönkielto kuin myös syrjimättömyys. Siksi harva yritys aidosti toimii umpiossa, jossa ihmisoikeuksien toteutumisesta ei tarvitse huolehtia.

Ihmisoikeuksista kannattaa raportoida pinnallisen oikeuksien luetteloimisen ja juhlallisten vakuutteluiden rinnalla myös toiminnan arjesta sekä paikallisesti vaihtelevista ihmisoikeuskysymyksistä – usein myös kipeistä tai ei-niin-mairittelevista asioista. Monelle lukijalle ihmisoikeusasiat ovat (edelleen) vieraita tai etäisiä, jolloin niihin ei saa tarttumapintaa ellei yritys itse sukella pintaa syvemmälle ja kerro tilanteista, joita se eri maissa kohtaa.

Esimerkiksi S-ryhmä kertoo vuoden 2017 vuosikatsauksessaan kehittävänsä perinteisen toimittaja-auditoinnin rinnalle uudenlaista, ongelmien pohjimmaisiin syihin pureutuvaa tutkimusmallia. Mallin tavoitteena on selvittää keskeisten tuotantoalueiden tai potentiaalisten hankinta-alueiden tyypillisiä ihmisoikeushaasteita ja niiden syitä. Tämä kehitystyö varmasti kiinnostaa monia, ja tässähän jo alkaa odotella seuraavaa raporttia, jotta saisi lukea lisää, miten malli toimii!

SDG:t, värikkäitä neliöitä vai oikeaa tarttumapintaa?

YK julkaisi globaalit kestävän kehityksen tavoitteet (SDG) vasta muutama vuosi sitten.  Näiden myötä aiemmin hieman hähmäinen kestävän kehityksen viitekehys täsmentyi, kun SDG:t konkretisoivat 17 tärkeintä kestävän kehityksen asiaa (kuten köyhyyden ja nälän poisto, kestävä teollisuus, vastuullinen kuluttaminen sekä vedenalaisen ja maanpäällisen elämän suojelu), joiden tavoittelusta ja toteutumisesta jokainen organisaatio on vastuussa.

SDG:t otettiin avosylin vastaan yritysten joukossa, ja näitä värikkäitä neliöitä näkyykin raportissa jos toisessakin. SDG:t solahtivat suoraan raportoinnin valtavirtaan ja tänä syksynä niiden perusteella jaetaan palkinto myös Suomen vastuullisuusraportointikisassa (toinen kilpasarja on  ilmastonmuutoksen raportointi).

Jotkut firmat päättivät myös halata samantein koko maailmaa ja listaavat raportissa kaikki 17 tavoitetta ja jonkin näennäisen linkin, miten firma edistää niistä jokaista. Ja siinähän ei ole mitään järkeä, saati viestinnällistä arvoa yhtään kellekään. Mikäli SDG:t halutaan raportissa tuoda esiin, kannattaa niistä poimia huolella tärkeimmät, joiden tavoitteluun ja edistämiseen firma aidosti panostaa.

Tähän mennessä harvempi yritys on merkittävästi muuttanut tavoitteitaan SDG:n myötä, vaan enemminkin linkittänyt jo olemassa olevat tavoitteensa niihin – ja samalla kenties onnistunut tuomaan paremmin esiin, millaisin keinoin firma edistää kestävän kehityksen tavoittelua. Raportointiaan aloitteleville SDG:t voivat toimia myös suuntaviivoina, jotka auttavat tunnistamaan globaalisti tärkeitä asioita, joihin pienempikin yritys voi osaltaan vaikuttaa.

Kerro konkreettisia asioita ja tekoja

Edellä mainittujen teemojen mekaaninen listaaminen, pelkkä asiaan jotenkin liittyvien lukujen taulukoihin kasaaminen tai ympäripyöreä ”kehittäminen” ja ”huomion kiinnittäminen” eivät vakuuta lukijaa, eivätkä tuo asiakkaille, sijoittajille, potentiaalisille työntekijöille tai muille firmaa arvioiville tahoille lisäarvoa. Siksi asioista kannattaa aina kertoa konkreettisia esimerkkejä, jotta lukija ymmärtää tärkeimmät teemoihin liittyvät riskit, millaisia toimia on jo toteutettu, mitä niillä on saatu aikaan ja mitä aiotaan tehdä seuraavaksi.
Sellaiseen firmaan minäkin laitan mielellään rahani!

 

Kaisa Kurittu
Kiinnostavan vastuullisuusviestinnän agentti, Ratkaisutoimisto Vinha
Twitter: @VinhaKaisa

PS: Inspiraatiota ja vinkkejä hyvään raportointiin löytyy lisää Kaisan tuoreesta kirjasta Yritysvastuuraportointi, kiinnostavan viestinnän käsikirja.